Prosenttilaskut ja korkolasku

Prosenttilaskut ja korkolaskut ovat erittäin tärkeitä jokapäiväisessä elämässä. Ne kannattaa ehdottomasti ymmärtää ja opetella laskemaan päässä.

Prosenttilaskut

Yksinkertaisesti voit ajatella prosentteja vaikka piirakkana. Kokonainen piirakka on 100%. Jos syöt piirakasta puolet, eli 50% jää sinulle vielä toinen puolikas. Yhdessä nämä kaksi puoliskoa tekevät kokonaisen. Saman voi ilmaista murtolukuina. Syöt piirakasta ½ osaa, jolloin sinulle jää jäljelle ½ osaa. Yhteensä nämä ovat 1/1 osaa. Tai voimme käyttää desimaalilukuja. Kokonainen piirakka on 1. Puolikas on 0,5. 0,5+0,5=1.

Esimerkki prosenttien vähentämisestä.

120 euron takki on 15% alennuksessa. Mitä takki maksaa alennuksen jälkeen?

15% = 0,15

1-0,15 = 0,85

120€ x 0,85 = 102€

Takki siis maksaa alennuksen jälkeen 102 euroa.

Esimerkki prosenttien lisäämisestä.

Kauppias korottaa 50 euroa maksavien kenkäparien hintaa 20%. Kuinka paljon kenkäparin hinta on korotuksen jälkeen?

20% = 0,20

1 + 0,20 = 1,20

50€ x 1,20 = 60€

Kenkäparit maksavat korotuksen jälkeen 60 euroa.

Korkolasku

Korko ilmoitetaan käytännössä aina prosenttina. Prosentti on sadasosa, eli murtolukuna 1/1000 ja desimaalina 0,01. Tästä voidaan päätellä, että 5% onkin siis 0,05 desimaalina.

Esimerkki.

Opiskelija on nostanut 10000 euroa opintolainaa, jonka vuotuinen korko on 1%. Opiskelijan lainan takaisinmaksuaika on 15 vuotta. Kuinka paljon opiskelija maksaa korkoa tänä aikana? Opiskelija on ollut kauppatieteiden opiskelija ja ymmärtänyt, ettei kannata maksaa korkoa korolle lainastaan. Eli hän maksaa joka vuosi kiertyneet korot pois, jopa opintojen aikana, eikä kerrytä niitä pääomaan.

1%= 0,01

10000€ x 0,01= 100€

100€*15 = 1500€

Opiskelija maksaa lainastaan joka vuosi 100 euroa korkoa, eli yhteensä 1500 euroa lainan takaisinmaksun aikana. Todellisuudessa laina pienenee joka vuosi lyhennysten mukaan, jolloin korkosummakin pienenee joka vuosi.

Koron korko

Koron korko on maailma ainoa ilmainen lounas. Onkin käsittämätöntä, ettei näinkin perustavanlaatuista tietoa taota koulussa jokaisen lapsen päähän.

Koronkorko lasketaan kaavalla KP = Kq potenssiin n.

KP = kasvanut pääoma

K = pääoma

q = korkotekijä = 1+p/100

n = korkokausien lukumäärä

Esim.

Opiskelija nostaa 10000€ opintolainaa ja sijoittaa ne rahastoon, jonka vuotuinen tuotto on 5%. Opiskelija nostaa rahat 15 vuoden kuluttua.

K = 10000€

q = 1+ (5% / 100)= 1,05

n= 15

10000€ x 1,05 potenssiin 15 = 20789€

Ymmärsitkö nyt mitä tarkoitin ilmaisella lounaalla? Viidessätoista vuodessa tekemättä mitään tuplasimme 10000 euron alkusijoituksen. Tuottoprosenttina käytimme vain hyvin maltillista viittä prosenttia. Osakemarkkinoilla on mahdollista saada paljon korkeampiakin tuottoja, mutta ne sisätavat huomattavia riskejä. Rahastoihin sijoittaessa riskit ovat lähes olemattomat.

Leikitäänpä ajatuksella vähän lisää.

Opiskelija on ottanut opintolainaa 10000 euroa ja sijoittanut sen 5% tuotolla rahastoon. Maksuaikaa opintolainalle on 15 vuotta ja vuotuinen korko 1%. Vuotuinen inflaatio on 2%, eli tuottoprosentiksi jää inflaatio ja lainan korko huomioiden 3%.

10000€ x 1,03 potenssiin 15 = 15580€

Tiedämme jo aikaisemmasta laskusta, että korkoa opiskelija maksaa n. 1500€.

Eli 10000€ + 1500€ = 11500

Tuottoa siis tuli 15580-11500=4080€

Siinä siis 4000 euron ilmainen lounas tekemättä yhtään mitään. Tietenkin korkoa maksat joka vuosi vähän vähemmän koska pääoma pienenee, joten lopullinen summa on enemmän. Toisaalta taas osakemarkkinat heiluvat jatkuvasti, joten tämä lasku ei ole aivan tarkka.

Ellet vielä usko korkoa korolle ilmiöön, lue aiheesta lisää täältä.

Kuinka laskea loma-ajan palkka ja lomaraha?

Tässäpä vasta ikuinen työpaikan kahvipöydässä käytävä keskustelu. Tämä aihe nousee vuodesta toiseen pinnalle aina lomien lähestyessä. Loma- ajan palkalla tarkoitetaan sitä palkkaa, jonka saat ollessasi lomaillessa. Tämä koostuu peruspalkasta ja lomarahasta.

Lomaraha

Lomaraha on palkanlisä, jonka saat lomailua varten. Kulutuksesi kasvaa ollessasi lomalla, koska sinulla on huomattavasti enemmän aikaa tuhlata. Tämän vuoksi työnantajat maksavat lomarahaa. Tietenkin voit käyttää ylimääräiset mammonat ihan mihin itse haluat. Ei niitä ole pakko lomalla tuhlata. Itse asiassa kaikki työnantajat eivät edes maksa lomarahaa lomien yhteydessä. Jotkut maksavat lomarahat könttösummana kerran vuodessa.

Maininnan arvoinen asia on, että lomaraha ei ole mikään lakiin sidottu työnantajan velvollisuus. Lomaraha on sovittu työehtosopimuksessa. Teoriassa työnantaja voisi siis olla maksamatta lomarahoja, jos näin päättäisi.

Nyrkkisääntönä lomaraha on puolet loma-ajan palkasta.

Lisätietoa palkan laskusta löydät täältä.

Lomapäivät

Kuinka paljon sitä lomaa sitten saa? No se riippuu siitä, paljonko töitä on tullut tehtyä. Lomapäivät lasketaan aikavälillä 1.4 – 31.3. Tätä kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi. Eli jos olet työpaikassa töissä ensimäistä vuotta, et todennäköisesti tule saamaan täysiä lomapäiviä.

Kuukausipalkkainen

Jos olet töissä kuukausipalkkaisena, saat joka kuukausi 2,5 päivää lomaa. Eli vuodessa saat 30 lomapäivää. Ollessasi lomalla saat normaalin kuukausipalkan mukaista palkkaa.

Huomioi, että eri työehtosopimuksissa lomankertymiset vaihtelevat. Esimerkiksi kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaan alle 15 vuotta töissä olleet saavat vain 28 päivää lomaa vuodessa. Toisaalta kvtesin alaisissa työpaikoissa lauantai ei kuluta lomapäiviä, kuten esimerkiksi metallialan työehtosopimus. Eli loppupeleissä lomaa on käytännössä saman verran. Jälleen nyrkkisääntönä voidaan pitää 2,5 päivää kuukaudessa.

Kuvitellaan, että esimerkiksi Mikko on ollut koko vuoden töissä sairaalassa. Hänelle on kertynyt täydet lomapäivät. Mikko on töissä kvtesin alaisessa työpaikassa. Hän aikoo pitää 3 viikkoa lomaa heinäkuussa. Kolmessa viikossa on 15 työpäivää. Eli, jos Mikon kuukausipalkka on vaikkapa 2000€, on hänen päiväpalkkana (2000€/20) 100 euroa. Näin ollen kolmelta viikolta palkka on (100€ X 15) 1500€. Lisäksi Mikko saa lomarahan, joka on puolet loma-ajan palkasta, eli 1500€/2=750€. Yhteensä Mikko saa siis kolme viikon lomaltaan palkkaa 2250€.

Vähintään 14 päivää kuukaudessa työskentelevät

Vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa työskentelevä saa 2 tai 2,5 lomapäivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden lomapäiviä saa 2 kuukaudessa.. Jos taas työsuhde on jatkunut pidempään saa lomapäiviä 2,5 kuukaudessa.

Alle 14 päivää kuukaudessa työskentelevät

Jos työntekijä tekee alle 14 päivää töitä kuukaudessa, hänen loma-ajan palkka lasketaan prosentteina. Lomapäiviä hän kerryttää normaalin 2,5 päivää kuukaudessa. Jos työntekijä on 31.3 mennessä ollut töissä alle vuoden, on hänen prosenttinsa 9%. Jos hän on taas ollut töissä yli vuoden, on hänen prosenttinsa 10,5%. Tällä prosentilla lasketaan loma-ajan palkka peruspalkasta.

Esimerkiksi otetaan Tiina, joka on ollut töissä 12 kuukautta ja tienannut 6000€. Tiina on työskennellyt tänä aikana 80 päivää. Hän aikoo pitää viikon lomaa elokuussa.

Loma-ajan kokonaispalkka on 6000€ X 0,105 = 630€

Loma-ajan päiväpalkka on 630€/80= 7,88€

Tiina saa lomaviikoltaan siis loma-ajan palkkaa 7,88€ X 6 = 47,25€

Lisäksi vielä lomaraha 47,25€/2= 23,63€

Yhteensä Tiina saa 47,25€+23,63€= 70,88€

Tuolla rahalla ei vielä pitkälle pötkitä. Yleensä tosin niin sanotulle keikkatyöntekijälle loma-ajan palkka maksetaan jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Lomaa keikkatyöntekijät pitävät niin paljon kun lompakko antaa myötä.

Verot

Verot määräytyvät jokaisen oman verokortin mukaan. Jos maksat veroja kuukausipalkan mukaan, verotetaan lomarahaa lisätulona. Tällöin maksa lomarahasta melko paljon veroja, mutta saat vastaavasti jouluna palautuksena maksamasi ylimääräiset verot. Jos taas maksat koko vuoden tulojen mukaan, maksat lomarahasta saman verran veroa mitä normaalista palkastasi. Sinun pitää vain huolehtia, että olet ottanut lomarahan huomioon laskiessasi koko vuoden veroprosenttia.

Lisätietoja vuosilomasta löydät täältä.

Vuosipalkan laskeminen, kun tiedetään tuntipalkka ja kuukausipalkka

Palkan maksu perustuu Suomessa yleeensä kuukausipalkkaan, joten siitä vuosipalkan lasku on melko suoraviivaista.

Esim. 2000 euroa kuukausipalkaa saavan henkilön vuosipalkka on n. 25500 euroa ilman ylitöitä ja lisiä. 2000€*12=24000€. Lisäksi maksetaan lomaraha, joka on 50% loma-ajan palkasta.

Loma-ajan pituus määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Esimerkiksi kunnallisessa työehtosopimuksessa lomapäiviä on 26, jos työntekijä on ollut työnantajalla töissä alle viisi vuotta. Näiltä lomapäiviltä siis maksetaan normaalin palkan lisäksi 50% lomaraha.

Tuntipalkasta kuukausipalkka

Jos taas tiedetään vain tuntipalkka, pitää ensin laskea kuukausipalkka. Jokaisessa työehtosopimuksessa on kerrottu tähän kerroin. Esim. Edellä mainitussa kvtessissä se on 163. Eli, jos tuntipalkka on 12,27€ on kuukausipalkka 2000€ (12,27€*163).

Miten lasketaan tuntipalkka, kun tiedetään kuukausipalkka?

Palkanmaksun perustana on usein kuukausipalkka. Esimerkiksi ylitöiden maksuun tai osa-aikaisen työntekijän palkanmaksuun tarvitaan kuitenkin tuntipalkka.

Tuntipalkka voidaan laskea teoreettisesti seuraavanlaisesti:

Kuukausipalkka 2000€

Työtuntia päivässä 8

Työpäiviä kuukaudessa 20

20*8=160

2000€/160=12,5€

Yleensä palkanlaskussa käytetään työehtosopimuksessa sovittua jakajaa. Esimerkiksi kunnallinen yleinen virka-ja työehtosopimus (kvtes) määrää jakajan olevan 163. Eli jos työskentelet kvtessin alaisessa työpaikassa, kuten esim. yliopistollisessa keskussairaalassa tuntipalkkasi lasketaan jakajalla 163.

Kuukausipalkka: 2000€

2000€/163= 12,27€

Metalliliiton jakaja on 165,8

Kaupan alan jakaja on 160

Lisätietoa vuosipalkan laskemisesta löydät täältä.

Mitä on inflaatio, deflaatio ja hyperinflaatio?

Kaikki otsikon hämmentävät termit liittyvät markkinatalouteen ja eritoten ostovoimaan. Pureudutaan kaikkiin yksityiskohtaisesti.

Mitä on inflaatio?

Inflaatiolla tarkoitetaan rahan ostovoiman vähenemistä, koska tuotteiden hinnat nousevat. Rahan arvo pysyy täysin samana, mutta samalla rahamäärällä saa ostettua vähemmän mitä aikaisemmin. Kaikkien tuotteiden hinnat eivät tietenkään nouse samassa suhteessa, mutta inflaatiolla tarkoitetaankin keskimääräistä hinnan nousua.

Palkaa yleensä korotetaan vuosittain inflaation verran, jotta ostovoima pysyy samana. Huomioi myös, että kaikkia säästöjä ei kannata makuuttaa pankkitilillä. Myös näiden säästöjen ostovoima laskee inflaation tahtiin. Säästöt kannattaakin sijoittaa vaikka rahastoihin.

Inflaatio on normaali tapahtuma markkinataloudessa olevassa yhteiskunnassamme. Itseasiassa Suomen pankki jopa ylläpitää noin kahden prosentin vuotuista inflaatiota, estämään deflaatiota.

Mitä on deflaatio?

Deflaatio on inflaation vastakohta, eli sillä tarkoitetaan rahan ostovoiman kasvua. Eli tuotteiden hinnat laskevat, jolloin samalla rahalla saat niitä enemmän. Nopeati ajatellen tämä kuulostaa kuluttajan kannalta hyvältä, mutta itseasiassa deflaatio on talouden häiriötila. Itseasiassa euroopassa ollaan tällä hetkellä jonkin näköisessä deflaatiotilassa. Öljyn hintojen lasku ja Britannian ero EU:sta on johtanut koko euroalueen hintojen laskuun.

Mitä on hyperinflaatio?

Hyperinflaatio on erittäin voimakas inflaation. Esimerkiksi Neuvosto liiton kaatuminen vuonna 1990 johti venäjällä 40% kuukausittaiseen inflaatioon. Suomessa lokakuussa 2016 inflaatio oli 0,5 %.

Toisena esimerkkinä voidaan antaa Zimbabveen 2000 luvun alkupuoliskon talousromahduksen. Viidellä Yhdysvaltain dollarilla sai tällöin 175 tuhatta biljoonaa Zimbabveen dollaria. Aika moista rahapinkkaa ovat saaneet kannella mukanaan vaikka Bicmaccia syömään mennessä.

Arvonlisävero

Arvonlisävero eli lyhyemmin ALV on tuotteista ja palveluista maksettava vero. Veron maksavat kuluttajat ja näillä veroilla taas pyöritetään suomalaista yhteiskuntaamme. Veroja maksetaan myös esimerkiksi palkan yhteydessä, mutta kaikkien verojen tehtävä on edellä mainittu yhteiskunnan pyörittäminen. Toisin sanoen, kun ajelet suomalaisilla hyväkuntoisilla teillä ja käytät kattavaa julkista terveyden huoltoa ole kiitollinen, että maksamme kansainvälisellä tasolla melko korkeaakin veroa. Yritykset eivät maksa arvonlisäveroa, ne vain siirtävät veron kuluttajille.

Arvonlisäveron määrä

Arvonlisäveroa maksetaan Suomessa neljässä eri verokannassa:

  • 24% – Yleinen verokanta: useimmat tavarat ja palvelut
  • 14% – Alennettu verokanta: elintarvikkeet, rehu, ravintola- ja ateriapalvelut
  • 10% – Alennettu verokanta
  • 0% verokanta

Lisätietoa eri verokannoista löydät täältä.

Kuinka lasketaan arvonlisäveron määrä?

Arvonlisän laskeminen ei ole vaikeaa. Se on tavallista prosenttilaskentaa.

Esimerkki 1

Terttu ostaa urheilutakin, joka maksaa 290 euroa. Hän haluaa tietää ALV:n määrän.

Takki kuuluu 24% verokantaan.

24%/100=0,24

290€*0,24= 69,60€

Eli takin hinnasta 69,90 euroa on arvonlisäveroa ja arvonlisäveroton hinta on 220,10 euroa.

290€-69,90€=220,10€

Esimerkki 2

Urheiluliikkeen kauppias Pekka miettii urheilutakin myyntihintaa. Hän on jo laskenut, että takin hinta on kulujen ja katteiden jälkeen 300euroa, niinpä hänen pitää lisätä enää ALV.

Takki kuuluu jälleen 24% verokantaan.

24%/100=0,24

1+0,24=1,24

300€*1,24=372€

Takin arvonlisäverollinen hinta on 372€.

Arvonlisävero ja yrittäjyys

Yritykset perivät kuluttajilta arvonlisäveron ja maksavat sen valtiolle. Yritykset ostavat myös itse tuotteita ja palveluita, joista he maksavat arvonlisäveron. He vähentävät tästä jo maksetusta arvonlisäverosta kuluttajilta jo perimänsä veron. Näin vältytään arvonlisäveron kertaantumiselta. Yritys voi vähentää maksamiaan arvonlisäveroja useamman vuoden.

Pienimuotoiselle yrittäjyydelle on annettu arvonlisähelpotus. Jos yrityksen myynti on vuodessa alle 10000 euroa, sen ei tarvitse periä ALV-maksuja, eikä myöskään maksaa niitä verottajalle. Tässä on mukana pienoinen riskin. Ellei yrittäjä ole ilmoittautunut ALV- velvolliseksi ja ylittää tämän mainitun 10000 euron rajan, joutuu hän maksamaan arvonlisä verot kaikista vuoden myynneistään.

Toisin sanoen yrittäjän kannattaa lähes aina ilmoittautua ALV-rekisteriin. Tällöin hän hoitaa ALV maksut koko vuoden, mutta jos myynti jää alle 10000 euroon, hän voi periä maksut takaisin verottajalta. Jos taas myyntiä on yli 10000 euroa, hän voi periä ALV- maksut takaisin 10000 euroon saakka. Tällöin hän maksaa arvonlisäveron vain 10000 euroa ylittävältä summalta.

Lisätietoa arvonlisäverosta löytyy vero.fi sivustolta.

Mikä on bruttopalkka ja miten se lasketaan?

Bruttopalkka on se palkka, mikä lukee esimerkiksi työpaikkailmoituksessa. Tämä palkka lukee myös palkkakuitissa, mutta se ei suinkaan ole se palkka minkä saat käteen. Työnantaja perii bruttopalkasta monenmoisia maksuja, jonka jälkeen saat käteen nettopalkan. Tämä on se palkka, mikä ilmestyy tilillesi ja jolla voit maksaa esimerkiksi vuokran ja leffaliput.

Työantaja perii palkastasi seuraavat maksut:

  • verojen ennakonpidätyksen
  • eläkemaksut
  • työttömyysturvamaksun
  • sairausvakuutuksen päivärahamaksun
  • mahdollisen ammattiliiton jäsenmaksun.

Arvonlisäveron määrä

Suomessa vuonna 2016 arvonlisäverokannat on jaettu kolmeen ryhmään:

24% – Yleinen verokanta: useimmat tavarat ja palvelut

Tämä verokanta on Suomessa yleisin. Yleisesti ottaen voi olettaa hyödykkeen kuuluvan tähän ryhmään, ellei muuta verokantaa ole mainittu.

14% – Alennettu verokanta: elintarvikkeet, rehu, ravintola- ja ateriapalvelut

Eläimet, tupakkatuotteet, alkoholijuomat ja juomavesi eivät kuulu tähän ryhmään.

10% – Alennettu verokanta:

  • kirjat
  • lääkkeet
  • liikuntapalvelut
  • elokuvanäytökset
  • kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsy
  • henkilökuljetus
  • majoituspalvelut
  • televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset

0% verokanta:

  • kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti ja vuokraus
  • terveyden- ja sairaanhoito sekä sosiaalihuolto
  • arvonlisäverolaissa erikseen määritellyt koulutuspalvelut
  • rahoitus- ja vakuutuspalvelut
  • arvonlisäverolaissa erikseen määritellyt tekijänoikeuksista ja esiintymisistä saadut korvaukset
  • postin yleispalvelu

lisää tietoa ALV-prosenteista vero.fi palvelusta.

Mitä tarkoittaa nettopalkka ja kuinka se lasketaan?

Usein internetin keskustelupalstoilla keskusteltaessa palkoista, menevät käsitteet bruttopalkka ja nettopalkka sekaisin. Nettopalkan määrittely ja laskeminen on siis syytä aloittaa näiden kahden käsitteen määrittelystä.

Bruttopalkka

Tästä palkasta ei ole vielä vähennetty mitään veroja tai muita lain alaisia vähennyksiä. Tämä palkka ilmoitetaan esimerkiksi työpaikkailmoituksissa, mutta se ei ole se mitä sinulle jää loppupeleissä käytettäväksi. Tästä otetaan vielä paljon monenlaisia maksuja pois, jolloin saadaan nettopalkka, eli niin sanottu käteen jäävä palkka. Koska jokaisen ihmisen verot ovat yksilökohtaisia, on täysin mahdotonta verrata samasta työstä saatavaa nettopalkkaa. Tämän vuoksi erilaisissa palkkavertailuissa puhutaankin aina bruttopalkasta. Lisätietoa bruttopalkasta löydät täältä.

Nettopalkka

Nettopalkka on se rahasumma joka sinulle jää käyttörahaksi kaikkien verojen ja lainmukaisten kulujen jälkeen.

Nettopalkan laskeminen

Bruttopalkasta pääsemme nettopalkkaan vähentämällä siitä verot ynnä muut kulut. Veroihin vaikuttaa muun muassa asuinpaikkakunta, ikä, kirkkoon kuuluminen, lainat ja lasten lukumäärä. Näin saadaan jokaisen oma perusveroprosentti. Suomessa on käytössä progressiivinen verotus. Tämä tarkoittaa, että verotus on sitä suurempi, mitä enemmän rahaa tienaat. Progressiivisen verotuksen suurin tarkoitus on suomalaisten tuloerojen vähentäminen.

Esimerkiksi 20000 euron vuotuisesta bruttopalkasta nettopalkka on n.18000 euroa, kun taas 60000 euron vuotuisesta palkasta nettopalkka on n. 40000 euroa. Näin 40000€ bruttopalkkaero onkin kutistunut 22000 euron nettopalkkaeroon.

Jokainen voi käydä laskemassa oman perusveroprosentin vero.fi palvelussa.

Lisäksi bruttopalkasta vähennetään 5,7 % eläkevakuutusmaksu ja 1,15% työttömyysvakuutusmaksu.

Lisäksi bruttopalkasta voidaan vähentää esimerkiksi ruokailuetuja ja autoetuja.

Verovähennyksillä säästät satoja euroja vuodessa

Nettopalkasta puhuessa ei voi olla mainitsematta verovähennyksiä. Verottaja myöntää automaattisesti joitain vähennyksiä, mutta tarkistamalla veroehdotuksen ja lisäämällä vähennyksiä voit säästää jopa tuhansia vuodessa.

Esimerkiksi tulonhankkimiskulujen omavastuu on 620 euroa. Jos teet töitä osaksi kotoa käsin, voit vähentää vaikka puhelinlaskut, nettilaskut, ammattikirjallisuuden ja lehdet. Jopa puhelimen ja tietokoneen hankinnan voit tällöin vähentää verotuksessa. Nämä tekevät yhteensä jo huomattavasti enemmän mitä omavastuu on. Tällöin saat siis veronpalautuksena osan ylimenevästä summasta.

Verovähennyksiä on paljon muitakin, kuten vaikkapa polkupyörävähennys. Kyllä, luit aivan oikein, jopa polkupyörän voi laittaa verovähennyksiin. Jo useamman vuoden on ollut sallittua vähentää 80 euroa vuodessa verotuksessa, jos kulkee päivittäin töihin pyörällä. Polkupyörä kannattaa siis ilmoittaa verottajalle varsinkin, jos muuten matkakulut jäävät alle 750 euron omavastuun. Vaikka siis kulkisitkin töihin autolla tai julkisilla. Verottajan sivuilta löydät lisää vastaavanlaisia vinkkejä.

Veronpalautukset säästöön

Perusvero prosentti on hyvä tarkastaa säännöllisesti. Kuten jo edellä mainittiin, Suomessa verotus muuttuu tulojen mukaan. Eli jos olet laskenut veroprosenttisi hieman yläkanttiin alkuvuodesta saattaakin olla, että vuoden viimeiset kuukaudet voitkin tehdä töitä lähes nolla prosentilla. Tällöin bruttopalkkasi ja nettopalkkasi olisi jo hyvin lähellä toisiaan. Tietenkin voit myös maksaa hieman enemmän veroja jolloin tulet saamaan veronpalautuksia.

Veronpalautukset ovat tietenkin erittäin mukava asia ja lisäämällä tarkasti verovähennyksiä palautuksia voi kertyä sievoinen summa. Valtio jopa maksaa veronpalautuksille pientä korkoa. En kuitenkaan kannusta tämän vuoksi pitämään ylisuurta veroprosenttia, koska korko on pieni ja tällöin lainaat valtiolle rahaa lähes ilmaiseksi. Paremman tuoton saat rahoillesi sijoittamalla ne vaikka matalariskisiin rahastoihin.

Yhteenveto

Bruttopalkka on se palkka mistä ei ole vielä poistettu mitään. Nettopalkka on sama, kuin käteen jäävä käyttöraha. Kannattaa tarkastaa veroilmoitus ja huolehtia, että perusveroprosentti pysyy oikeana läpi vuoden. Ylimääräiset rahat kannattaa sijoittaa rahastoihin. Yllätyksenä nuorella työntekijänä saattaa tulle, että 2000 euron bruttopalkasta käteen jää harvemmin yli 1500 euroa.

Yleisesti ottaen työnteko ja nettopalkalla elely on kuitenkin taloudellisesti kannattavampaa kuin kotona makoilu ja television tuijotus.