Mitä on inflaatio, deflaatio ja hyperinflaatio?

Kaikki otsikon hämmentävät termit liittyvät markkinatalouteen ja eritoten ostovoimaan. Pureudutaan kaikkiin yksityiskohtaisesti.

Mitä on inflaatio?

Inflaatiolla tarkoitetaan rahan ostovoiman vähenemistä, koska tuotteiden hinnat nousevat. Rahan arvo pysyy täysin samana, mutta samalla rahamäärällä saa ostettua vähemmän mitä aikaisemmin. Kaikkien tuotteiden hinnat eivät tietenkään nouse samassa suhteessa, mutta inflaatiolla tarkoitetaankin keskimääräistä hinnan nousua.

Palkaa yleensä korotetaan vuosittain inflaation verran, jotta ostovoima pysyy samana. Huomioi myös, että kaikkia säästöjä ei kannata makuuttaa pankkitilillä. Myös näiden säästöjen ostovoima laskee inflaation tahtiin. Säästöt kannattaakin sijoittaa vaikka rahastoihin.

Inflaatio on normaali tapahtuma markkinataloudessa olevassa yhteiskunnassamme. Itseasiassa Suomen pankki jopa ylläpitää noin kahden prosentin vuotuista inflaatiota, estämään deflaatiota.

Mitä on deflaatio?

Deflaatio on inflaation vastakohta, eli sillä tarkoitetaan rahan ostovoiman kasvua. Eli tuotteiden hinnat laskevat, jolloin samalla rahalla saat niitä enemmän. Nopeati ajatellen tämä kuulostaa kuluttajan kannalta hyvältä, mutta itseasiassa deflaatio on talouden häiriötila. Itseasiassa euroopassa ollaan tällä hetkellä jonkin näköisessä deflaatiotilassa. Öljyn hintojen lasku ja Britannian ero EU:sta on johtanut koko euroalueen hintojen laskuun.

Mitä on hyperinflaatio?

Hyperinflaatio on erittäin voimakas inflaation. Esimerkiksi Neuvosto liiton kaatuminen vuonna 1990 johti venäjällä 40% kuukausittaiseen inflaatioon. Suomessa lokakuussa 2016 inflaatio oli 0,5 %.

Toisena esimerkkinä voidaan antaa Zimbabveen 2000 luvun alkupuoliskon talousromahduksen. Viidellä Yhdysvaltain dollarilla sai tällöin 175 tuhatta biljoonaa Zimbabveen dollaria. Aika moista rahapinkkaa ovat saaneet kannella mukanaan vaikka Bicmaccia syömään mennessä.