Kuinka laskea kalorinkulutus?

Kalorinkulutuksen laskeminen on tärkeä osa painonpudotusta. Kalorinkulutusta tai ravinnon kalorimääriä on kuitenkin käytännössä mahdotonta laskea 100% tarkkuudella. Onneksi niiden ei tarvitsekaan olla tarkkoja. Summittaisetkin arvot auttavat sinua syömään oikean määrä ravintoa ja pudottamaan painoa. Kalorien laskemisen tarkoituksena painonhallinnan yhteydessä on pitää huoli, että vuorokaudessa kulutetaan oikea määrä ravintoa.

Perusaineenvaihdunnan laskeminen

Perusaineenvaihdunnalla tarkoitetaan elimistön välttämättömien toimintojen energiankulutuksen määrää. Tämän energian siis kulutat, vaikka makaisit koko päivän paikoillaan sängyssä. Elimistön välttämättömillä toimilla tarkoitetaan esimerkiksi aineenvaihduntaa, verenkiertoa, aivotoimintaa ja hengittämistä. Perusaineenvaihdunta voidaan helposti laskea alla olevalla kaavalla.

Miehet

18-30 vuotiaat

15,3 x paino + 679

31-60 vuotiaat

11,6 x paino + 897

yli 61 vuotiaat

13,5 x paino + 487

Naiset

18-30 vuotiaat

14,7 x paino + 496

31-60 vuotiaat

8,7 x paino + 829

yli 61 vuotiaat

10,5 x paino + 596

Esimerkiksi 34 vuotiaan 80 kiloa painavan Tuomaksen perusaineenvaihdunta on (11,6 x 80kg +897) 1825 kaloria.

Päivittäisen kalorinkulutuksen laskeminen

Jotta tiedät kokonaiskalorinkulutuksesi, tulee sinun kertoa perusaineenvaihdunnan kalorinkulutus aktiivisuuskertoimella. Alla olevasta taulukosta löydät itsellesi sopivan kertoimen.

Kevyt aktiivisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pyöräilet päivittäin alle viiden kilometrin työmatkan toimistotyöhön.

Raskas aktiivisuus tarkoittaa taas sitä, että käyt vielä edellisen lisäksi kolme kertaa viikossa salilla ja kerran pitkällä lenkillä.

Keskitehon aktiivisuus on jotain kahden edellisen väliltä.

Miehet

Kevyt

1,55

Keskiteho

1,78

Raskas

2,10

Naiset

Kevyt

1,56

Keskiteho

1,64

Raskas

1,82

Esimerkiksi Tuomas on kevyen aktiivisuuden mies, jolloin hänen kokonaiskalori kulutuksensta on noin (1825kcal x 1,55) 2828 kaloria.

Yleisimpien liikuntalajien kalorinkulutus

Tässä muutamien yleisimpien lajien kalorinkulutuksia helpottamaan arvioimaan kulutustasi.

  • Tunnin aerobic 500-700 kcal
  • Tunnin hiihto 300-1000 kcal
  • Tunnin hölkkä 300-1000 kcal
  • Tunnin kuntosaliharjoittelu 250-600 kcal
  • Tunnin kävely 200-500 kcal
  • Tanssi 350-800 kcal
  • Uinti 350-800 kcal
  • Tunnin pyöräily 250-1000 kcal
  • Tunnin siivoaminen n. 250 kcal

Kalorien hankinta, eli ravitsemuksen perusteet

Päivittäiset kalorit tulee saada makroravinteista. Makroravinteilla tarkoitetaan proteiineja, hiilihydraatteja, sekä rasvoja. Painonpudottajalle suositeltava ravintojakauma on 30-40% proteiineja, 40% hiilihydraatteja ja 20-30% rasvoja. Finelin sivuilta löytyvät liki kaikkien ruokien makroravintoarvot. Alkuun saattaa tuntua mahdottomalta rakentaa päivän ruokailuja näin tarkasti, mutta ravintoarvot jäävät nopeasti mieleen. Hetken kuluttua osaat nopeasti laskea lautasella olevat kalorit ja makroravinteet. Jokainen varmasti ymmärtää, että päivittäistä kalorintarvetta ei ole tarkoitus hankkia syömällä sipsiä ja juomalla kokista.

Painonpudotuksen ydinkohdat:

Unohda kaikki superhyperdieetit, jotka lupaavat painon tippuvan 50 kiloa viikossa. Noin yksi kilo viikossa on maksimi määrä mitä kannattaa painoa pudottaa. Näin saavutetaan kestäviä tuloksia ja vältetään jojo- laihduttamista.

Painonpudottajan makroravinteet: 30-40% proteiineja, 40% hiilihydraatteja ja 20-30% rasvoja.

Liiku ahkerasti ja syö terveellisesti. Muista syödä riittävästi ja riittävän usein. Jos elimistö ei saa riittävästi ravinteita, se alkaa pitämään läskistä kiinni kaksin käsin. Joten kerrataan vielä kohta yksi: Unohda dieetit tyyliin ”Join pelkkää mehua kuukauden ja kuolin”.

Laske kalorintarpeesi, vähennä tästä n. 500 kaloria ja syö sen mukaan. Syö riittävästi, mutta älä ylensyö. Pidä kerran viikossa huijauspäivä ja käy vaikka pitsalla.

Älä juo alkoholia. Mikään ei kasvata kaljavauvaa vyötärölle yhtä tehokkaasti, kuin joka viikonloppuinen ryyppääminen. Ei myöskään ole pahitteeksi jättää savukkeetkin ostamatta. Näin jää lompakkoon enemmän rahaa ja alkaa liikkuminen sujumaan paremmin.

Mikä on bruttopalkka ja miten se lasketaan?

Bruttopalkka on se palkka, mikä lukee esimerkiksi työpaikkailmoituksessa. Tämä palkka lukee myös palkkakuitissa, mutta se ei suinkaan ole se palkka minkä saat käteen. Työnantaja perii bruttopalkasta monenmoisia maksuja, jonka jälkeen saat käteen nettopalkan. Tämä on se palkka, mikä ilmestyy tilillesi ja jolla voit maksaa esimerkiksi vuokran ja leffaliput.

Työantaja perii palkastasi seuraavat maksut:

  • verojen ennakonpidätyksen
  • eläkemaksut
  • työttömyysturvamaksun
  • sairausvakuutuksen päivärahamaksun
  • mahdollisen ammattiliiton jäsenmaksun.

Arvonlisäveron määrä

Suomessa vuonna 2016 arvonlisäverokannat on jaettu kolmeen ryhmään:

24% – Yleinen verokanta: useimmat tavarat ja palvelut

Tämä verokanta on Suomessa yleisin. Yleisesti ottaen voi olettaa hyödykkeen kuuluvan tähän ryhmään, ellei muuta verokantaa ole mainittu.

14% – Alennettu verokanta: elintarvikkeet, rehu, ravintola- ja ateriapalvelut

Eläimet, tupakkatuotteet, alkoholijuomat ja juomavesi eivät kuulu tähän ryhmään.

10% – Alennettu verokanta:

  • kirjat
  • lääkkeet
  • liikuntapalvelut
  • elokuvanäytökset
  • kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsy
  • henkilökuljetus
  • majoituspalvelut
  • televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset

0% verokanta:

  • kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti ja vuokraus
  • terveyden- ja sairaanhoito sekä sosiaalihuolto
  • arvonlisäverolaissa erikseen määritellyt koulutuspalvelut
  • rahoitus- ja vakuutuspalvelut
  • arvonlisäverolaissa erikseen määritellyt tekijänoikeuksista ja esiintymisistä saadut korvaukset
  • postin yleispalvelu

lisää tietoa ALV-prosenteista vero.fi palvelusta.

Mitä tarkoittaa nettopalkka ja kuinka se lasketaan?

Usein internetin keskustelupalstoilla keskusteltaessa palkoista, menevät käsitteet bruttopalkka ja nettopalkka sekaisin. Nettopalkan määrittely ja laskeminen on siis syytä aloittaa näiden kahden käsitteen määrittelystä.

Bruttopalkka

Tästä palkasta ei ole vielä vähennetty mitään veroja tai muita lain alaisia vähennyksiä. Tämä palkka ilmoitetaan esimerkiksi työpaikkailmoituksissa, mutta se ei ole se mitä sinulle jää loppupeleissä käytettäväksi. Tästä otetaan vielä paljon monenlaisia maksuja pois, jolloin saadaan nettopalkka, eli niin sanottu käteen jäävä palkka. Koska jokaisen ihmisen verot ovat yksilökohtaisia, on täysin mahdotonta verrata samasta työstä saatavaa nettopalkkaa. Tämän vuoksi erilaisissa palkkavertailuissa puhutaankin aina bruttopalkasta. Lisätietoa bruttopalkasta löydät täältä.

Nettopalkka

Nettopalkka on se rahasumma joka sinulle jää käyttörahaksi kaikkien verojen ja lainmukaisten kulujen jälkeen.

Nettopalkan laskeminen

Bruttopalkasta pääsemme nettopalkkaan vähentämällä siitä verot ynnä muut kulut. Veroihin vaikuttaa muun muassa asuinpaikkakunta, ikä, kirkkoon kuuluminen, lainat ja lasten lukumäärä. Näin saadaan jokaisen oma perusveroprosentti. Suomessa on käytössä progressiivinen verotus. Tämä tarkoittaa, että verotus on sitä suurempi, mitä enemmän rahaa tienaat. Progressiivisen verotuksen suurin tarkoitus on suomalaisten tuloerojen vähentäminen.

Esimerkiksi 20000 euron vuotuisesta bruttopalkasta nettopalkka on n.18000 euroa, kun taas 60000 euron vuotuisesta palkasta nettopalkka on n. 40000 euroa. Näin 40000€ bruttopalkkaero onkin kutistunut 22000 euron nettopalkkaeroon.

Jokainen voi käydä laskemassa oman perusveroprosentin vero.fi palvelussa.

Lisäksi bruttopalkasta vähennetään 5,7 % eläkevakuutusmaksu ja 1,15% työttömyysvakuutusmaksu.

Lisäksi bruttopalkasta voidaan vähentää esimerkiksi ruokailuetuja ja autoetuja.

Verovähennyksillä säästät satoja euroja vuodessa

Nettopalkasta puhuessa ei voi olla mainitsematta verovähennyksiä. Verottaja myöntää automaattisesti joitain vähennyksiä, mutta tarkistamalla veroehdotuksen ja lisäämällä vähennyksiä voit säästää jopa tuhansia vuodessa.

Esimerkiksi tulonhankkimiskulujen omavastuu on 620 euroa. Jos teet töitä osaksi kotoa käsin, voit vähentää vaikka puhelinlaskut, nettilaskut, ammattikirjallisuuden ja lehdet. Jopa puhelimen ja tietokoneen hankinnan voit tällöin vähentää verotuksessa. Nämä tekevät yhteensä jo huomattavasti enemmän mitä omavastuu on. Tällöin saat siis veronpalautuksena osan ylimenevästä summasta.

Verovähennyksiä on paljon muitakin, kuten vaikkapa polkupyörävähennys. Kyllä, luit aivan oikein, jopa polkupyörän voi laittaa verovähennyksiin. Jo useamman vuoden on ollut sallittua vähentää 80 euroa vuodessa verotuksessa, jos kulkee päivittäin töihin pyörällä. Polkupyörä kannattaa siis ilmoittaa verottajalle varsinkin, jos muuten matkakulut jäävät alle 750 euron omavastuun. Vaikka siis kulkisitkin töihin autolla tai julkisilla. Verottajan sivuilta löydät lisää vastaavanlaisia vinkkejä.

Veronpalautukset säästöön

Perusvero prosentti on hyvä tarkastaa säännöllisesti. Kuten jo edellä mainittiin, Suomessa verotus muuttuu tulojen mukaan. Eli jos olet laskenut veroprosenttisi hieman yläkanttiin alkuvuodesta saattaakin olla, että vuoden viimeiset kuukaudet voitkin tehdä töitä lähes nolla prosentilla. Tällöin bruttopalkkasi ja nettopalkkasi olisi jo hyvin lähellä toisiaan. Tietenkin voit myös maksaa hieman enemmän veroja jolloin tulet saamaan veronpalautuksia.

Veronpalautukset ovat tietenkin erittäin mukava asia ja lisäämällä tarkasti verovähennyksiä palautuksia voi kertyä sievoinen summa. Valtio jopa maksaa veronpalautuksille pientä korkoa. En kuitenkaan kannusta tämän vuoksi pitämään ylisuurta veroprosenttia, koska korko on pieni ja tällöin lainaat valtiolle rahaa lähes ilmaiseksi. Paremman tuoton saat rahoillesi sijoittamalla ne vaikka matalariskisiin rahastoihin.

Yhteenveto

Bruttopalkka on se palkka mistä ei ole vielä poistettu mitään. Nettopalkka on sama, kuin käteen jäävä käyttöraha. Kannattaa tarkastaa veroilmoitus ja huolehtia, että perusveroprosentti pysyy oikeana läpi vuoden. Ylimääräiset rahat kannattaa sijoittaa rahastoihin. Yllätyksenä nuorella työntekijänä saattaa tulle, että 2000 euron bruttopalkasta käteen jää harvemmin yli 1500 euroa.

Yleisesti ottaen työnteko ja nettopalkalla elely on kuitenkin taloudellisesti kannattavampaa kuin kotona makoilu ja television tuijotus.

Kuinka laskea prisman, eli särmiön pinta-ala?

Nyt emme laske sen prisman pinta-alaa, josta voit ostaa tykötarpeita aina sukkahousuista makkaraan. Vaikka olisihan se mielenkiintoista tietää kaikkien Suomessa olevien Prismojen yhteinen pinta-ala. Emme myöskään laske suositun Ylen dokumenttiohjelma Prisman pinta-alaa.

Viimeistään tässä vaiheessa mieleesi on juolahtanut jostain peruskoulun syövereistä kuva valoa taittavasta kolmioprismasta. Nyt olet jo lähellä, sillä tässä artikkelissa pureudumme avaruusgeometrisen prisma kappaleen pinta-alan laskemiseen. Prismasta puhutaan suomenkielessä usein särmiönä.

Prisman tai särmiön pinta-alan laskeminen ei ole mikään uusi ja ihmeellinen asia. Jo antiikin Kreikassa Pythagoras opetti tätä koulussaan. Pythagoras oli häveellinen mies ja kunnioitti omaa itsenäisyyttään, tämän vuoksi hän opetti koulussaan vain öisin. Tällöin mahdollisimman harva näki hänet ja tunnisti hänet kadulla. Hän oli myös hyvin edistyksellinen mies, varsinkin kun ottaa huomioon, että hänen kouluunsa olivat tervetulleet sekä naiset, että miehet.

Mikä ihme on avaruusgeometrinen prisma, eli särmiö?

Prisma on kiinteä kappale, jonka kaksi päätyä ovat täysin saman muotoiset. Massa näiden päätyjen välissä on myös saman muotoinen, mutta pituus voi olla mitä tahansa. Päätykappaleen muoto antaa prismalle sen nimen, kuten esimerkiksi edellä mainittu kolmioprisma. Lisäksi prisma voi olla esimerkiksi lieriöprisma, tai suorakulmainen prisma.

Lieriön mallisen prisman pinta-alan laskeminen

Yksinkertainen selitys lieriöstä on wc-paperirulla, tai pikemminkin tyhjä wc-paperirulla. Jos kuvittelet sen olevan kiinteä, se on täydellinen esimerkki lieriön mallisesta prismasta. Nyt jos leikkaat wc-paperirullan halki ja avaat sen. Huomaat, että edessäsi onkin suorakulma. Eli saadaksemme lieriön mallisen prisman pinta-alan selville, meidän täytyy laskea pääty-ympyröiden pinta-alat ja ynnätä ne tämän suorakulman pinta-alaan.

Minun kylpyhuoneessa olevan wc-rullan halkaisija on 3 cm ja pituus 10 cm. Sinulla saattaa olla eri valmistajan rulla, joten koko saattaa vähän vaihdella. Käytetään kuitenkin näitä mittoja tässä esimerkissä.

Eli kuten Pythagoraalta opimme, että ympyrän pinta-alan laskemiseen tarvitsemme säteen, joka on puolet halkaisijasta, eli tässä tapauksessa 1,5 cm. Eli pii kertaa 1,5cm potenssiin 2. Tulokseksi tulee 7 cm². Tämä täytyy kertoa kahdella, koska prismassamme on kaksi päätyä, eli 14cm².

Käytämme jälleen Pythagoraan oppeja ja laskemme wc-paperirullan ympyrän kehän pituuden. Eli pii kertaa halkaisija, ja vastaukseksi saamme 9,42 cm. Tämä on suorakulmamme toisen kulman pituus, toisen jo tiesimmekin olevan 10 cm. Joten 9,42 cm x 10 = 94,2 cm².

Nyt laskemme prismamme päädyt 14cm2 ja päätyjen välin 94,2cm² yhteen, jolloin saamme vastaukseksi 108,2 cm

Lieriön mallisen prisman pinta-alan laskemisen kaava on 2πrh + 2πr² =2πr(h + r), kun r on ympyrän säde ja h on korkeus.

Suorakulmaisen prisman pinta-alan laskeminen

Käytännössähän tilanne on nyt lähes sama, kun kuution pinta-alan laskeminen. Leikitäänpä, että wc-paperirullamme on yön pimeinä tunteina muuttunut, jostain kummasta syystä kulmikkaaksi suorakulmaksi. Sen molemmat päädyt ovat neliöitä, jonka kulma on 3 cm pitkä. Päätyjen väli on pysynyt saman pituisena.

Laskemme ensin päätyjen pinta-alan, eli 3cm x 3cm = 9 cm² ja tämähän pitää taas kertoa kahdella, eli 18cm². Nyt tiedämme, että päätyjen väli koostuu neljästä 3cm x 10cm olevasta osasta. Eli 3cm x 10 cm = 30cm². 30cm2*4=120cm²

Laskemme taas päädyt ja välin yhteen, eli 120cm² + 18 ja saamme vastaukseksi 138cm2.

Kaava suorakulmaisen särmiön laskemiseen on siis A=2(ab+bc+ac), kun särmien pituudet ovat a, b ja c.

Yhteenveto prismasta, eli särmiöstä

Prisma eli särmiö on siis kiinteä kappale, jonka kaksi päätyä ovat täysin saman muotoiset. Massa näiden päätyjen välissä on myös saman muotoinen, mutta pituus voi olla mitä tahansa.

Prismoja on monen muunkin mallisia, kuten esimerkiksi monikulmainen särmiö, eli polygoni prisma. Kaikkien eri muotoisten prismojen pinta-alojen laskeminen seuraa kuitenkin edellä annettuja esimerkkejä.